Matalaenergia-, passiivi-, nollaenergia- ja plusenergiatalot
Energiatehokkaat rakennukset suunnitellaan kuluttamaan mahdollisimman vähän energiaa. Rakennuksista saadaan energiatehokkaita laadukkailla rakennus- ja eristysmateriaaleilla. Ne vähentävät lämmönhukkaa ja tekevät rakennuksesta ilmatiiviin. Ammattitaitoinen suunnittelu ja toteutus ovat energiatehokkaan rakentamisen perusedellytyksiä. Tärkeintä on välttää kylmäsiltojen muodostumista.
Energiatehokkaat rakennukset jaetaan neljään luokkaan: matalaenergia-, passiivi-, nollaenergia- ja plusenergiataloihin. Passiivitalo on usein paras ratkaisu, kun otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaari.
Tyyppi 0 - Normitalo
Normitalo täyttää rakennuksen energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset.
Tyyppi I – Matalaenergiatalo
Matalaenergiatalo kuluttaa puolet vähemmän energiaa kuin normirakennus. Energiatehokkuus perustuu hyvään eristykseen, tiiviisiin ikkunoihin ja lämpöä talteen ottavaan ilmanvaihtojärjestelmään. Matalaenergiatalon rakentaminen ei ole juuri normitalon rakentamista kalliimpaa (0–5 %). Matalaenergiatalon lämmitysenergiankulutus on noin 50–60 kWh/m2 vuodessa.
Tyyppi II – Passiivitalo
Passiivitalon energiankulutus on alle neljännes normirakennuksen kulutuksesta. Lämmityksessä hyödynnetään rakennuksessa muodostuvaa energiaa. Lämpöä talteenottavan ilmanvaihdon lisäksi ei tarvita erillistä lämmitysjärjestelmää.
Eri puolilla Eurooppaa käytettävät passiivitalon määritelmät perustuvat alustaviin energiantarvevaatimuksiin, jotka on esitetty Intelligent Energy Europe -tutkimusohjelman Promotion of European Passive Houses (PEP) -tutkimuksessa ja Passive-on-tutkimuksessa.
Passiivitalo määritellään energiantarpeen perusteella. Rakennuksen kokonaisenergiantarve arvioidaan primäärienergiana, jolla on raja-arvot. Esimerkiksi Saksassa kaiken sähköverkosta ostetun sähköenergian primäärienergiamuuntokerroin on 2,7. Energianmuuntokertoimet määritellään maakohtaisesti.
| Maa |
Sisätilojen lämmitys- ja jäähdytysenergian tarve |
Primääri-energian
tarve
|
Lämmitys-energian tarve
|
Ilmatiiviys
50 Pa |
| |
kWh/m2a |
kWh/m2a |
W/m2 |
Ilmanpitävyys, n50 1/h |
| Suomi |
20 - 30 |
130 - 140 |
|
0,6 |
| Norja |
15+3,5(T-5)
T = vuoden keskilämpötila
|
|
|
|
| Ruotsi |
etelä 45
pohjoinen 55
ostettu energia yhteensä
|
|
Etelä 10
Pohjoinen 14
|
~0,6
(0,3 l/sm2) |
| Saksa |
15 |
120 |
|
0,6 |
| Etelä-Eurooppa |
15 + 15 = 30 |
120 |
|
0,6 |
Energiatehokkuus perustuu passiivitalon vaippaan: U-arvot ovat pienet ja ilmatiiveys erinomainen. Rakenne on tehokkaasti eristetty ja ikkunat ja ovet ovat laadukkaat.
Passiivitalon rakentaminen on vain 5–10 prosenttia normitalon rakentamista kalliimpaa. Paksummista rakenteista aiheutuvat lisäkustannukset kompensoituvat sillä, että erillistä lämmitysjärjestelmää ei tarvita. Passiivitalon rakentamiseen ei tarvita mitään uusia teknisiä taitoja eikä erikoislaitteita tai -materiaaleja. Passiivitalon lämmittämiseen vuodessa kuluvan energian määrä vaihtelee rakennuksen sijainnin mukaan. Keski-Euroopassa energiankulutus on 15 kWh/m2 ja Pohjois-Euroopassa 30 kWh/m2.
Komission suunnitelmien mukaan passiivitalosta on tulossa uudisrakentamisen standardi EU:n alueella vuoteen 2015 mennessä.
Tyyppi III – Nollaenergiatalo
Nollaenergiatalon kokonaisenergiankulutus on vuositasolla nolla. Se ei aiheuta lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Tällaiset rakennukset voivat olla täysin sähköverkosta riippumattomia.
Tyyppi IV – Plusenergiatalo
Plusenergiatalon perusenergiatehokkuus on sama kuin passiivitalon. Tämän lisäksi talossa on oma energiantuotantojärjestelmä, jossa käytetään hyväksi aurinko- tai tuulienergiaa. Kesäisin rakennuksen tuottama ylijäämäsähkö myydään valtakunnanverkkoon, ja talvella se ostetaan takaisin. Tällöin on oltava käytössä kansallinen myyntitariffi. Sitä ei kuitenkaan vielä ole monessakaan maassa. Nykyisiä tariffeja subventoidaan voimakkaasti, jotta voitaisiin edistää uuden tekniikan kehittämistä.
Normirakennukseen verrattuna plusenergiatalon rakentaminen tulee vähintään 10 prosenttia kalliimmaksi. Plusenergiatalot ovat vielä harvinaisia, mutta todennäköisesti niiden suosio alkaa kasvaa.