Huoneen äänikentän muodostavat suora ääni ja heijastunut ääni.  Kun äänilähde huonessa lakkaa toimimasta, jäävät jäljelle vaimenevat heijastukset. Jälkikaiunta-aika on se aika, jonka kuluessa äänen intensiteetti laskee miljoonasosaan alkuperäisestä eli äänenpainetaso laskee 60 dB.

Jotta jälkikaiunta-aika voidaan selvittää laskennallisesti, täytyy tietää huoneen eri sisustus- ja rakennusmateriaalien absorptiokertoimet. Mitä suurempi on huoneen kokonaisabsorptioala (A) (eri pintojen alat (S) kerrottuna niiden absorptiokertoimilla (α) ) sitä pienempi on tilan jälkikaiunta-aika. Jälkikaiunta-aika (T) lasketaan yleensä Sabinen kaavasta:   T =  0,16 * V/A, jossa V on huoneen tilavuus ja kokonaisabsorptioala A =  Σ S * α

Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 esitetään määräykset ja ohjeet rakenteellisesta ääneneristyksestä ja meluntorjunnasta (linkki http://www.finlex.fi/pdf/normit/1917-c1.pdf). Ohjeelliset enimmäisarvot jälkikaiunta-ajoille erilaisissa tiloissa on esitetty seuraavassa taulukossa:

Tila	Jälkikaiunta-aika
Asuintalojen porrashuoneet ja käytävät	max.1,3 s
Ruokalat	1,0…1,3 s
Luokkahuone tai vastaava	0,6…0,9 s
Voimistelu- ja uimahalli	1,5…2,0 s
Päiväkotien leikkihuoneet	0,6 s

<<Paluu