|
Kosteus
Kosteus
K: 50-luvulla rakennetussa talossa on kellarikerros ollut lähes kylmänä varastokäytössä ja nyt haluamme tehdä siitä lämmintä askartelutilaa. Kuinka lämmöneristys pitäisi tehdä. Entä kosteuseristykset?
V: Ensin on varmistettava että rakennuksen ulkopuolelta ei pääse tunkeutumaan kosteutta, eli on kaivettava perustuksen ulkopuolelta maat pois. Vanhat mahdollisesti tukkeentuneet salaojat uusitaan ja vedet johdetaan pois. Perusmuurin alaosaan kannattaa tehdä kunnon vesieristys hitsattavalla bitumimatolla (1 m korkeuteen).
Lämmöneristyksestä mahdollisimman suuri osa sijoitetaan ulkopuolelle, jolloin rakenne on lämpimämpi ja kuivempi. Eristeenä voi käyttää PAROC GRS vuorivillalevyä, joka toimii sekä lämmöneristeenä että salaojittavana kerroksena. Ilmaa läpäisevä eriste sallii myös sokkelin kuivumisen ulos- ja ylöspäin. Eristeen ulkopintaan asennetaan profiloitu muovinen kosteuseriste.
Tarvittaessa lämmöneristys tehdään myös sisäpuolelle ja eristeeksi käy pehmeä vuorivilla. Sisäverhouksena mieluiten kivimateriaali (tiili syrjälleen muurattuna). Jos käytetään puurunkoa, on betonin ja puun välissä oltava bitumihuopakaista.
K: Talven kova lumimyrsky puhalsi räystään alta lunta vintille ja villojen päälle. Kolasin kyllä enimmät pois, mutta osa jäi sinne ja luulisin että sulaa vappuun mennessä. Naapurin mies, joka yleensä tietää kaiken (paitsi ei tulevia säitä) sanoi että villat on ehdottomasti vaihdettava, muutoin talo homehtuu.
Mitä teen, pitääkö kaikki vaihtaa vai riittääkö vain päällimmäisten villojen vaihto?
V: Hetkellinen kastuminen, kuten kuvaamasi lumi ja sen sulaminen, ei aiheuta ongelmia. Vuorivilla ei lainkaan ime vettä ja jos vesi tunkeutuu villan sisään, eriste kuivuu erittäin nopeasti sisä- ja ulkolämpötilan eron vaikutuksesta. Villat todennäköisesti kuivuvat jo talvella muutamassa viikossa. Puu ja orgaaninen materiaali homehtuu ensin ja niistä kosteusvaurion jatkuessa mikrobit voivat levitä myös mineraalivilloihin ja muihin epäorgaanisiin materiaaleihin. Home vaatii kuitenkin pitempiaikaisen kosteusrasituksen ja lämpötilan plussan puolella. Joten villoja ei kannata turhaan vaihtaa. Mutta miten sen selittää sitten naapurin isännälle onkin eri juttu.
K: Ostimme 50-luvulla rakennetun purueristeisen talon. Talo on suunnilleen alkuperäisessä kunnossa. Haluamme nyt parantaa lämmöneristävyyttä samassa yhteydessä kun uusimme ulkoverhouksen. Ajattelimme lisätä ulkopuolelle vuorivillaa 50 tai 75 mm. Keskustelin asiasta naapurin emännän kanssa ja hän oli sitä mieltä että jos käytämme vuorivillaa, pitää talon sisäseiniin asentaa höyrynsulku. Onko tämä välttämätöntä?
V: Kun seinä on toiminut tähän asti hyvin ilman höyrynsulkua, toimii se lisäeristyksen jälkeenkin. Ulkopuolen lisäeristyksen ansiosta vanha rakenne lämpenee ja kuivuu. Vanhoissa purutaloissa on sisäpinnan ilmatiiveys yleensä hyvä, sillä seiniin on vuosien kuluessa asennettu useita pahveja, tapetteja ja mahdollisesti maalia. Ulkopuolella tehtävät lisäeristystoimenpiteet eivät aiheuta mitään vaatimuksia sisäpuolen muutoksille. Rakenteiden toiminnasta ja rakennusfysiikasta saa tutkimustiedot esim. VTT:ltä ja TKK:lta.
K: Haluan tehdä kylmästä peltirakenteisesta teollisuushallista lämpimän. Seinissä on jo jonkinlainen eristys, mutta katto on eristämättä. Yläpohja on normaali kattoristikkorakenne, jossa harvalaudan päällä on peltikatto. Tarkoitus on kiinnittää pitkillä ruuveilla kattotuolin alapaarteisiin kova villalevy, joka samalla vaimentaa ääntä. Mikä villa olisi sopivin ja mitä muuta tulisi huomioida.
V: Rakenne tulee aiheuttamaan ongelmia, sillä pelkkä villa on ilmaa läpäisevä. Tällöin lämmitetyssä hallissa oleva lämmin ja kosteutta sisältävä ilma menee helposti villan läpi ja kosteus tiivistyy talvella jääksi ja kuuraksi kattopellin alapintaan. Kun sää lämpenee, jää sulaa ja vesi valuu hallin sisälle. Eristeen sisäpuolelle tulee asentaa ilman- tai höyrynsulku, joka sitten estää edellä kuvatun ongelman.
K: Meillä on hirsirakenteinen lomamökki, jossa vietämme aikaa myös talvella. Pakkasella ja etenkin tuulella mökki pyrkii jäähtymään. Mökin lämmitys vie mielestäni liian kauan. Vintissä on villaa 20 cm ja seinissä on 5 tuuman hirsi. Voiko näihin ongelmiin jotenkin vaikuttaa. Onko eristys sisä- vai ulkopuolella parempi?
V: Eristys on aina parempi ulkopuolelle, sillä silloin saadaan täysin yhtenäinen eristekerros koko rakennuksen ympärille, myös väliseinien ja ala- ja yläpohjan kohdalle. Tarkemmat työohjeet löydät kotisivuiltamme tai esitteestämme "Loma-asunnon lämmöneristys". Hirsimökin ongelma on puun kutistumisen aiheuttama rakennuksen haristuminen. Etenkin nurkat, joissa puun syyn suunnat risteävät, käyvät aikaa myöten hataraksi. Oleellinen osa on eristystyön yhteydessä ilmatiiveyden parantaminen huolellisesti asennetun tuulensuojan avulla. Joissakin tapauksissa hirren ulkopintaan kannattaa asentaa lisäksi vuorauspaperi tiiveyden parantamiseksi. Eristyksen voi tehdä myös sisäpuolelle ja työohjeet löytyvät kuten edellä. Villan eristävyys on n. 3-kertainen, eli 5 tuuman hirsi vastaa siis vain n. 3 cm vuorivillaa. Ja se ei ole paljon.
K: Rakennan itse puurunkoisen talon ja nyt askarruttaa asia, miksi saa niin monenlaista tietoa. Pitääkö talossa olla ehdottomasti höyrynsulku vai riittääkö paperi? Jos haluan käyttää vuorivillaa eristeenä, vaatiiko se ehdottomasti höyrynsulkumuovin?
V: Tärkeintä on sisäpinnan hyvä ilmatiiveys ja toiseksi sisäpinnan tulee olla vähintään 5 kertaa tiiviimpi kuin ulkopinta. Näin menetellen seinään kulkeutuu vähemmän kosteutta ja se voi haihtua rakenteesta ulkoilmaan. Tämä on myös ohjeena rakennusmääräyksissä. Höyrynsulkumuovia ei siis välttämättä tarvita. Höyrynsulusta ei ole mitään haittaa eikä sen korvaamisella paperilla mitään etuja, mutta kysymys on myös vakaumuksesta. Hyvä ratkaisu on myös Paroc Ilmansulkupaperi, joka on tukevaa ohuilla langoilla vahvistettua paperia. Mitä tiiviimpi seinän sisäpinta on, sitä kuivempi on seinä, sillä kosteus tulee aina talon sisältä ja pyrkii tasoittumaan ulkoilmaan. Tiivis sisäpinta säilyttää myös paremmin terveellisen kosteustasapainon sisäilmassa talviaikaan.
Vuorivilla tai mikään muu eriste ei vaadi höyrynsulkumuovia, mutta kaikilla eristeillä rakenteen toimivuusvaatimukset ovat edellä esitetyt.
K: Luin jostakin että vuorivillaa voi käyttää myös routaeristeenä ja maanvaraisessa lattiassa styroxin tilalla. Eikö vuorivilla kastu ja kuinka se voi toimia eristeenä jos se on märkä??
V: Vuorivillan käytöstä routaeristeenä ja maanvaraisen lattian eristeenä on kymmenien vuosien kokemus. Eriste toimii täysin moitteettomasti, sillä villa ei ime vettä. Päinvastoin se toimii kapillaarikatkona ja estää maasta kosteuden nousun ylempiin rakenteisiin. Syy miksi vuorivillaa käytetään näissä tarkoituksissa verrattain vähän, on hieman styroxia korkeampi hinta. TKK:n suorittamassa pääosin TEKES:n rahoittamassa tutkimuksessa päädyttiin suosittelemaan Vuorivillaa maanvaraisen lattian lämmöneristeeksi lähinnä siitä syystä että kosteusvauriotilanteessa siitä lähtevät päästöt olivat erittäin vähäiset verrattuna styroxin päästöihin.
K: Rakennan puurunkoista kesämökkiä, jossa seinissä on 125 mm runko. Katto on vino ja olen ajatellut eristää sen 200 mm villalla. Käytämme mökkiä vain kesällä ja talvella se on kylmillään. Onko parempi käyttää höyrynsulkua vai paperia tiivisteenä?
V: Seinissä kannattaa käyttää Paroc Ilmansulkupaperia. Tällöin talvella kylmässä rakenteessa säiden ja lämpötilojen vaihdellessa kosteus voi liikkua molempiin suuntiin. Katossa kannatta käyttää höyrynsulkua, sillä jos mökkiä käytetäänkin tulevaisuudessa myös talvella, sisäilman kosteus siirtyy kattorakenteisiin ja kerääntyy vesikaton alapintaan. Vesihöyry kuivaa ilmaa huomattavasti kevyempänä pyrkii aina ylöspäin ja rakenteen yläosien tiiveys on tästä syystä tärkeää.
Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon tulevaisuuden tarpeet ja mahdollinen ympärivuotinen käyttö. Eristys voisi olla tulevaisuutta ajatellen jonkin verran parempi, esim. seinissä 175 mm ja katossa 300 mm. Tällöin mökille voisi tulevaisuudessa saada luvan jatkuvaankin asumiseen jos vain muut edellytykset ovat kunnossa.
Sivun alkuun
eriste
Eristävyys
K: Olen ostanut vanhan talon ja nyt olen perehtymässä ostokseeni. Olen purkanut vanhan rossilattian, jossa eristeenä käytetyt purut, oljet ym. roina oli painunut kasaan. Eristetilaa on n. 50 sm. Voiko tämän tilan täyttää puhallusvillalla. Tämä olisi helpompaa kuin levyillä eristäminen. Painuuko puhallusvuorivilla iän myötä?
V: Vaikka Puhallusvuorivillan painuma on puhallusvilloista pienin, emme suosittele lattiaan minkäänlaista irtoeristettä. Pienikin painuma aiheuttaa ongelman jota juuri olet poistamassa, eli vetoinen kylmä lattia. Täytä eristetila jämäkällä vuorivillalevyllä mielellään 10-20 mm yli eristetilan. Levy puristuvat lattian alle ja täyttävät varmasti koko eristekorkeuden koko talon iän. Levyt voivat olla selvästi (50-100 mm) kapeampia kuin asennustila. Välit täytetään sitten vuorivillapurulla. Tämä nopeuttaa asennustyötä huomattavasti.
K: Asun 50-luvulla rakennetussa talossa. Nyt olemme päättäneet parannella talon lämmöneristystä lämmityskulujen säästämiseksi. Aloitamme helpoimmasta päästä, eli vintiltä. Siellä on sahajauhoa ehkä 25-30 senttiä. Paljonko eristettä kannattaa lisätä? Voiko purun päälle puhaltaa vuorivillaa? Vaimo oli naapurin rouvalta kuullut että purun päälle sopii vain puru eikä missään tapauksessa saa laittaa mineraalivillaa. Eikös vuorivillaa ole kuitenkin käytetty aika paljon lisäeristyksenä?
V: Kyllä eristyksen "päivittäminen" on varmaan aiheellista. Mainittu purupaksuus vastaa n. 125-150 mm vuorivillaeristystä. Nykyisin käytetään uusissa pientaloissa 350-450 mm eristystä. Energia-alan asiantuntijat suosittavat 400-500 mm eristystä. Eli kyllä väh. 200 mm kannattaa lisätä. Räystään alla ei kuitenkaan saa tuuletusvälejä tukkia.
Purun päälle voi lisätä mitä eristettä tahansa, sillä alla oleva eriste aina lämpenee ja kuivuu. Vuorivillaa on käytetty kyseisissä eristyksissä jo n. 50 vuoden ajan. Palavat vanhat eristeet saavat lisäksi tällöin palamattoman eristekerroksen suojakseen.
K: Asumme vanhassa talossa ja ongelmana on kylmät jalat – siis meillä asukkailla. Lattia on kylmä ja tuntuu vetoiselta. Talo on rakennettu 40-luvulla. Lattia on ns. rossipohja, jossa eristeenä purua, sammalia, olkea tms. Eristeet ovat painuneet niin että tyhjää tilaa on ainakin reilu 5 senttiä. Lattia on leveää lankkua ja sitä emme halua purkaa. Voiko puhallusvillalla täyttää jotenkin tämän tyhjän tilan?
V: Tilanteeseen löytyy 2 ratkaisua. Nautitte leveistä lattialankuista ja lisäätte sukkia tai töppösiä jalkaan. Tai sitten lattia puretaan, osa eristeistä poistetaan ja tila täytetään vuorivillalevyillä, PAROC eXtralla. Tämän päälle asennetaan Paroc Ilmansulkupaperi, joka käännetään seinälle ja puristetaan jalkalistan alle. Puhalluseristeillä ei asiaa voi luotettavasti korjata, sillä käytössä ei ole menetelmiä tai laitteita, jolla työ voidaan luotettavasti tehdä.
Sivun alkuun
palo
Palo
K: Mihinkä paloluokkaan päästään vuorivillalla?
V: Kysymys on niin laaja ja yksilöimätön että lyhyesti siihen ei voi vastata. Vuorivilla on hyväksytty palamattomaksi A1-luokan rakennustarvikkeeksi. Sen pehmenemispiste on myös erittäin korkea. Vuorivilla onkin ainoa lämmöneriste, jota käytetään myös paloeristeenä ja vaativissa paloa pidättävissä rakenteissa. Jos kysymyksellä tarkoitetaan palonkestoaikaa, se riippuu aina koko rakenteesta ei siis pelkästään villasta.
K: Sain appiukon perintönä romukasan, josta löysin mm. teräsputkia. Aion tehdä niistä mökkisaunaan savuhormin. Mitenkähän se pitäisi eristää että kiukaassa puut palaa mutta sauna ei?
V: Perintöjä on aina mukava saada. Etenkin kun niitä voi hyödyntää. Savuhormeissa on voimassa palomääräykset, joita tulee noudattaa. Taloustulisija, kuten kiuas, vaatii teräshormin eristeeksi väh. 50 mm vuorivillaa, joka on asennettu kahtena kerroksena. Käytännössä eriste on 30 mm vuorivillaverkkomatto, joka kääritään kahtena kerroksen putken ympärille. Eristeen päälle tulee asentaa lisäksi väh. 0,5 mm pelti. Näin hormi on määräysten mukainen ja rakennusviranomainen hyväksyy. Ja jos joskus saunaa kaupataan vakuutusyhtiölle kekälekasana, ei väärin tehty savuhormi ainakaan aiheuta ongelmia.
K: Nyt tarvitaan hyviä neuvoja. Minulla on rakenteilla pannuhuone, jonka seinät ovat tiiltä. Nyt rakennustarkastaja vaatii että yläpohjan on täytettävä 60 min. palonkestovaatimus. Yläpohjassa on puupalkit. Betonia tai tiiltä siellä ei voi käyttää. Onko mitään tehtävissä?
V: Ei syytä huoleen. Asia on helposti hoidettu. Normaaliin puuyläpohjaan voidaan vuorivillarakenteella tehdä REI 60 paloluokka, jota rakennustarkastaja on tarkoittanut. Kattokannattajien alapintaan poikittain kannattajiin nähden kiinnitetään teräslanka, esim. 1-2 mm lanka k 300 mm kannattajien alapintaan naulaten. Langan tarkoitus on pitää eristeet paikallaan vielä silloin kun alapuolen rakenteet ovat palossa tuhoutuneet. Sitten edetäänkin normaalisti, eli höyryn- tai ilmansulku, koolaus 45x45 k 400 ja sisäpintana 2 kertainen Gyproc GN 13. Lopuksi yläpuolen lämmöneristeeksi 300 mm PAROC eXtra.
Ja sitten kestää palaa ainakin tunnin.
K: Laajennan teollisuushallia ja nyt pitäisi ratkaista kuinka uuden ja vanhan hallin väliseen seinään saadaan 60 min. palonkestoaika. Seinä on puurakenteinen, 150 mm runko, sisäpuolella Gyproc ja tuulensuojana bituliitti. Seinän välissä on ilmeisesti lasivillaa. Voiko entistä seinää hyödyntää vai onko tehtävä kokonaan uusi?
V: Jos kyseessä ei ole kantava seinä ja seinän korkeus on alle 3,3 m, menetellään seuraavasti: poistetaan bituliitti ja samoin lasivillat. Eristeeksi asennetaan PAROC eXtra ja bituliitin tilalle Gyproc. Siinä on EI 60 seinä. Jos seinä on kantava, on menettely seuraava: puretaan kuten edellä. Lasivilla korvataan PAROC eXtra -levyillä. Bituliitin tilalle 2-kertainen Gyproc ja lisätään myös seinän toiselle puolen toinen Gyproc-levy. Näin saadaan REI 60 seinä.
K: Millä villalla saadaan teräspalkille 90 min. paloluokka?
V: Vuorivillalla PAROC FPS 14. Mutta miten paksusti villaa pitää olla, vaatii enemmän kohteesta tietoja. Tarvitaan palkin tyyppi, poikkileikkausmitat sekä mitoituslämpötila. Kiinnitys on kriittisin tekijä ja siitä on tyyppihyväksynnässä ohjeet. Tietoa mitoitusohjeista löytyy kotisivuiltamme.
K: Palotarkastaja eksyi rivitalomme ullakolle ja löysi sieltä puutteita. Ullakon huoneistojen välisen palokatkon ja tiilikaton välissä on kuulemma karvahatun mentäviä välejä joita ei saisi olla. Suositteli palovillalla rakojen tukkimista. Mitä on palovilla ja onko muita hyviä keinoja?
V: Ns. palovilla on vuorivillaa, PAROC FPS 14, joka on kova villalevy. Tästä voi vaikka ullakon ahtaissa oloissa helposti villaveitsellä leikata tarkkamittaisia kappaleita, jotka sitten sovitetaan tiukasti mainittuihin väleihin. Tämä on varmasti helpoin tapa parantaa palokatkoa. Kaikki Vuorivillat ovat palamattomia, joten välejä voi tilkitä myös pehmeällä vuorivillalla. Tällöin villa tulee sulloa niin tiukkaan että se pysyy palotilanteessa paikallaan ja on riittävän tiivis estämään kuumien palokaasujen läpitunkeutumisen. Jos tätä ei tehdä ja naapurissa palaa, niin palaa se varmasti teilläkin. Tällaisissa tapauksissa palo etenee verraten nopeasti koko talon pituudelta.
K: Kuinka parannetaan ontelolaatan palonkestävyyttä alapuolelta kun vaaditaan 120 min. paloluokka?
Kyseessä on tilan käyttötarkoituksen muutoksesta johtuva vaatimus.
V: Vaatimus täyttyy 50 mm Palonsuojalevyllä PAROC FPS 14. Kiinnitys mekaanisesti väh. 8 kpl / levy. Kiinnitysohjeet löytyvät kotisivuiltamme. Käyttämällä paksumpaa levyä voidaan päästä aina 240 min. saakka. Suojauksen idea on estää ontelolaatan ala-osassa olevien teräspunosten kuumeneminen niin että ne säilyttävät lujuutensa vaaditun ajan.
Sivun alkuun
ymparisto
Ympäristö
K: Miten vuorivillajäte hävitetään?
V: Rakennustyömaalla voidaan leikkausjätteet ja muut hukkapalat sijoittaa esimerkiksi yläpohjan eristeeksi. Jos tämä ei ole mahdollista, jäte voidaan toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavaksi.
vuorivilla ei liukene, pala eikä se reagoi haitallisella tavalla muiden aineiden kanssa. Jos puhdasta vuorivillajätettä syntyy suuria määriä, voidaan sen ohjaamista hyötykäyttöön puhallusvillan raaka-aineeksi harkita. Purkukohteissa Vuorivillajäte toimitetaan useimmiten tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Hyvänlaatuinen jäte voidaan myös ohjata hyötykäyttöön puhallusvillan raaka-aineeksi.
K: Onko vuorivillajätteen hyötykäyttöön erikoistuneita yrityksiä?
V: Lohjalla toimii Anpe Oy, p. 01022866340, Kuopiossa Muotti-Koponen Oy, p. 0400 672226 ja Oulussa Kymppi-Eristys Oy, p. 0201881100. Näillä urakoitsijoilla on villan revintään puhallusvillaksi sopivia laitteita sekä myös irtoeristeiden poistamiseen sopivia imulaitteita. Kannattaa ottaa näihin urakoitsijoihin yhteyttä ja neuvotella mahdollisuuksista ja kustannuksista.
K: Haihtuuko vuorivillasta haitallisia aineita ilmaan?
V: Ei haihdu.
Vuorivillatuotteet on testattu Rakennustietosäätiön ylläpitämän Rakennusmateriaalien päästöluokitus-järjestelmän mukaisesti. Vuorivilla täyttää parhaan päästöluokan vaatimukset, eli päästöt ovat hyvin vähäiset.(www.rts.fi)
K: Liukeneeko vuorivillasta haitallisia aineita veteen tai maaperään?
V: Ei liukene.
Vuorivillatuotteiden liukenemisominaisuuksia on testattu VTT:llä mm. kaatopaikkakelpoisuuden varmistamiseksi. Vuorivillasta liukenevien aineiden määrä on erittäin vähäinen.
K: Mitä vuorivillasta haihtuu korkeissa lämpötiloissa?
V: Vuorivilla koostuu pääasiassa sulatetusta kivestä, eikä siitä enää uudelleen kuumennettaessa haihdu mitään. Vuorivillan sideaineena käytettään hartsiliimaa (1-4 %). Kuumennettaessa liima hajoaa, hajoamistuotteiden haju suhteellisen on voimakas. Paroc suosittelee välttämään oleskelua tiloissa, joissa Vuorivillalla eristettyä laitetta (tulisija, kiuas) ensimmäistä kertaa kuumennetaan. Kun hajun muodostuminen on loppunut, voidaan laitteen läheisyydessä oleskella normaalisti.
K: Miksi vuorivilla aiheuttaa ihon kutinaa?
V: Vuorivilla, kuten muutkin mineraalivillat, on valmistettu sulatetusta kiviaineksesta kuiduttamalla. Kuidut ovat pieniä teräväpäisiä "sauvoja" joiden päät voivat mekaanisesti naarmuttaa ihoa. Koska naarmut ovat hyvin pieniä, aiheuttavat ne pistelyä tai kutinaa. Ihon huolellinen huuhtelu työn jälkeen poistaa yleensä tämän kutinan.
Sivun alkuun
sound
Ääneneristys
K: Rakennamme puurunkoisen ok-talon. Haluamme kahden huoneen väliseen seinään mahdollisimman hyvän ääneneristyksen. Mitä villaa pitäisi käyttää?
V: Villa ei yksin asiaan auta. Rakenteen paino on ratkaisevin. Mikäli kivirakenteista väliseinää ei haluta tehdä, menetellään seuraavasti: rungon molemmin kiinnitetään kaksi kipsikartonkilevyä, joilla saadaan rakenteen painoa lisättyä. Ennen toisen puolen levyttämistä rungon väliin asennetaan pehmeä vuorivillalevy. Seinän yläpää tulee ulottaa vähintään yläpohjan eristykseen saakka, niin että ääni ei kierrä liittymän kevyen rakenteen kautta. Jos kyseessä on koolattu puulattia, tulee seinän alapää ulottua betonilaattaan saakka. Myös rakenteen ilmatiiveys on korkeiden äänien kannalta erittäin tärkeä.
K: Asun vanhassa kerrostalossa ja ongelmana on naapurihuoneistosta seinän läpi kuuluvat äänet. Naapuria en voi vaientaa, mutta mitä muita laillisia keinoja on käytettävissä?
V: Naapureista on välillä iloa ja välillä riesaa. Mutta ongelma lieventyy seuraavasti: Eristettävän seinän eteen tehdään uusi seinä, joka on n. 10 mm irti vanhasta seinästä ja kiinnitetään kattoon ja lattiaan. Runko voi olla n. 50-70 mm. Rungon väliin asennetaan pehmeä vuorivillalevy (voi olla kiinni myös vanhassa pinnassa) ja sisäverhoukseksi kaksinkertainen kipsilevy saumat limittäin. Uuden seinän liittymät viereisiin seiniin ja kattoon tiivistetään silikonimassalla.
K: Ongelmana on yläkerran sinkkutyttö, joka vaikuttaa kopinasta päätellen olevan aina liikkeellä. Ja kovilla korkokengillä. Auttaisiko jos liimaan akustiikkavillaa asuntoni kattoon?
V: Akustiikkavilla ei auta, vaan kattoon kiinnitetään jousirangat (ohjeet esim. Gyproc Oy:ltä). Rankojen väliin asennetaan ohut vuorivillalevy ja sisäverhoukseksi kipsilevy.
K: Rakennemme 2-kerroksisen ok-talon, johon tulee puuvälipohja. Mitä villaa pitäisi laittaa välipohjaan että yläkerran äänet eivät kuuluisi alas? Yläkertaan on tarkoitus sijoittaa lasten huoneet.
V: Välipohjan sisälle riittää eristeeksi normaali pehmeä vuorivilla, noin 100-150 mm. Hyvä ääneneristys vaatii ns. uivan lattia, eli rakenteen jossa lattian pintakerros lepää joustavan vuorivillalevyn päällä. Vain tämä ratkaisu tehoaa askelääniin, jotka ovat kevyen puurakenteen ongelma. Ohjeet löytyvät mm. esitteestä "Pientalon turvallinen eristäminen".
K: Talomme tulee lähelle vilkasta tietä. Millä rakenteella voi parhaiten melua torjua. Onko ullakolla levyeriste parempi kuin puhallusvilla ääneneristeenä?
V: Mahdollisimman raskaat rakenteet ovat tällöin parhaat, eli kivitalo. Jos kyseessä on puurunkoinen talo, auttaa ulkopuolen tiiliverhous. Katteeksi kannattaa valita tiili. Yläpohjan voi eristää mainiosti PuhallusVuorivillalla, joka on puhalluseristeistä raskainta. Ikkuna on melun kannalta heikoin paikka, joten ikkunaratkaisusta kannattaa keskustella alan valmistajien kanssa.
Sivun alkuun
| 
