Ilmastonmuutos

 

Ilmastonmuutos on maailman suurimpia ongelmia 2000-luvulla. Hiilidioksidin kaltaisten kasvihuonekaasujen päästöt nostavat lämpötiloja kaikkialla maailmassa. Tämä saattaa muuttaa elinympäristömme.

Ilmastonmuutos

Jotta keskilämpötila ei nousisi yli kahta celsiusastetta

  • maailman kasvihuonekaasujen (GHG) päästöjen on alettava vähentyä seuraavien 10–15 vuoden aikana.
  • maailman GHG-päästöjen on vähennyttävä vuoteen 2050 mennessä noin 50–55 % vuoden 1990 tilanteeseen verrattuna. 

Jo viiden vuoden viivästymisellä on merkitystä. Jos odotetaan 10 vuotta, ennen kuin ryhdytään maailmanlaajuisiin toimiin, päästöjen vähennystarve vuoteen 2025 mennessä lähes kaksinkertaistuu.

EU:n jäsenmaat ovat sopineet 20/20/20-tavoitteesta. Sen mukaan päästöjä (GHG) vähennetään 20 prosenttia, energiatehokkuutta parannetaan 20 prosenttia ja uusiutuvan energian käyttöä lisätään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 

Ongelman ratkaisemiseksi on käynnissä monia EU:n johtamia ja valtioiden sisäisiä hankkeita. Pyritään esimerkiksi korvaamaan fossiiliset energialähteet uusiutuvilla, kuten aurinkoenergialla, tai vähennetään  energiankulutusta poliittisilla toimilla.

 

Rakennuksissa on paljon mahdollisuuksia CO2-päästöjen vähentämiseen.

  • Rakennusten osuus kaikesta energiankulutuksesta on 40 %.
  • Rakennusten energiankulutuksesta 75 % aiheutuu sisätilojen lämmityksestä. 

Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää 460 miljoonaa tonnia vuodessa. Sama säästö saavutettaisiin, jos

  • Kuusi miljoonaa autoa poistuisi liikenteestä 14 vuodeksi tai
  • istutettaisiin metsä, joka on pinta-alaltaan kolme kertaa Ranskan valtion kokoinen 

Centre for European Policy Studies -tutkimuslaitos (CEPS) on vertaillut vaihtoehtoisia tekniikoita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Se on todennut, että uusien rakennusten energiatehokas eristäminen on paras tapa estää ilmastonmuutosta. Samalla parannetaan Euroopan kilpailukykyä ja luodaan uusia työpaikkoja. Tuloksiin päästään jo nykyisillä rakennusmenetelmillä.

CEPS:n raportissa todetaan, että rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa nykyisillä menetelmillä eikä mitään uusia resursseja tarvita. Energiatehokkuuden parantaminen on myös kustannustehokasta eikä siihen liity mitään merkittäviä tuntemattomia riskejä.

EU:n energiatehokkuusdirektiivissä kehotetaan kaikkia jäsenvaltioita ottamaan käyttöön uudet menettelytavat rakennusten energiatehokkuuden varmistamiseksi.

Kioton pyramidin periaatteet:

Kioton pyramidin periaatteet

 

Rakennusten passiivienergiasuunnittelulla vähennetään energiantarve minimiin. Siinä noudatetaan prioriteettien hierarkiaa.

    1. Lämpöhäviön vähentäminen 

  • lisäeristys
  • ilmatiiveyden parantaminen
  • tehokas ilmanvaihdon lämmöntalteenotto

    2. Kustannustehokas sähkönkulutus

  • energiatehokkaat sähkölaitteet ja lamput
  • tarpeettoman käytön välttäminen

    3. Aurinkoenergian hyödyntäminen

  • rakennusten sijainti
  • kerääjien käyttö 

    4. Oman energiankulutuksen hallinta

  • järkevä kulutus ja kulutuksen seuranta 

    5. Energiaratkaisun valinta 

  • lämpöpumppu
  • biopolttoaine
  • kaukolämpö sähkö vai kaasu

Kioton pöytäkirja on nähtävillä osoitteessa 
http://europa.eu/legislation_summaries/environment/tackling_climate_change/l28060_en.htm