Paloturvallinen korjausrakentaminen

Uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 9. heinäkuuta 2012. Se velvoittaa jäsenvaltiot varmistamaan, että merkittävän korjausrakentamisen yhteydessä myös kiinteistön tai sen korjatun osan energiatehokkuutta parannetaan niin, että se täyttää energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. (1)

Kansalliset rakennusmääräykset koskevat yleensä uudisrakentamista. Ne perustuvat olettamukseen, että rakentamisen aikana työmaalla on vain talonrakentajia, joiden turvallisuudesta rakennuttaja huolehtii. Kun kerrostaloa korjataan, keskellä työmaata voi kuitenkin olla jopa 150 ihmistä. Kuka vastaa heidän turvallisuudestaan?

Suuri ihmismäärä lisää riskejä. Niinpä korjausrakennusprojekteissa on varmistettava, että paloturvallisia materiaaleja käytetään aina kun se on mahdollista. On myös pidettävä huolta siitä, ettei paloturvallisuutta vaaranneta millään tavoin korjauksen aikana tai sen jälkeen.

Rakennusmateriaalin valinta vaikuttaa olennaisesti paloturvallisuuteen. Nykyiset rakennusmateriaalit ja -menetelmät voivat osaltaan nopeuttaa lämpötilan nousua. Se saa palon leviämään nopeasti ja lisää myrkyllisten kaasujen muodostumista. Vielä 1950-luvulla pienen palon muuttumiseen suureksi kului ainakin 15 minuuttia. Nykyisin siihen menee enää vain 3–5 minuuttia. (2) Tämä heikentää asukkaiden mahdollisuuksia poistua turvallisesti rakennuksesta. Paloa sammuttamaan saapuvilta palomiehiltä vaaditaan entistä enemmän.

Jos taloteknisissä järjestelmissä käytetyt materiaalit on merkitty CE-merkillä (ETA, eurooppalainen tekninen hyväksyntä), palavia materiaaleja voidaan käyttää esimerkiksi ulkopuolisissa lämmöneristysjärjestelmissä (ETICS, External Thermal Insulation Composite Systems). Järjestelmissä eristemateriaalit paloluokitellaan loppukäyttökohteessaan. Tällöin ETICS-järjestelmässä eristekerrosta suojaa palamaton rappauskerros palotestin aikana. Järjestelmän paloturvallisuus perustuukin pääasiassa rappauskerrokseen, joka lisätään viimeiseksi.

Korjattavasta kohteesta poistetaan suojaavia rakenteita ja eristekerroksia, ja rakennus peitetään pressuilla korjauksen ajaksi sen suojaamiseksi tuulelta ja sateelta. Ilmanvaihtokanavat, kaapelit, sähköjohdot ja sähkökeskukset voivat myös olla suojattomia työn aikana. Suojapeitteiden ja teknisten laitteiden väliset raot voivat aiheuttaa ilmavirtoja ja nopeuttaa siten tulen ja myrkyllisen savun leviämistä rakennuksen muihin osiin. Valitettavan usein näitä riskejä aliarvioidaan tai niitä ei oteta huomioon. Seuraukset ovat erittäin vakavat. Riskejä voi pienentää, kun käytetään palamattomia materiaaleja ja ammattitaitoisia asentajia.

Suuret palot ovat aina vain tuhoisampia. Kuusikymmentä prosenttia eurooppalaisista altistuu palolle jossakin elämänsä vaiheessa. Paloturvallisuudesta huolehtiminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti tämä koskee suuria rakennuksia, joissa on paljon asukkaita ja joissa vaara on suurin.

Linkki:
Paloturvallinen Eurooppa >>

(1) Direktiivi 2010/31/EU, annettu 19.5.2010
(2) Lähde: Swedish SRSA (Swedish Rescue Services Agency),
https://www.google.fi/url?url=https://www.msb.se/Upload/Forebyggande/brandskydd/Alternative_ways_to_achieve_fire_safety.pdf&rct=j&frm=1&q=&esrc=s&sa=U&ei=K936U57HLfTM4QTDloC4Bg&ved=0CBIQFjAA&usg=AFQjCNH6aMFEwcxV2WIl06LskeM26Yfjyg