Loivan katon suunnitteluohjeet

Höyrysulku on vaipan kerros, joka estää sisäilman kosteutta siirtymästä rakenteisiin. Höyrynsulkua tulee käyttää kaikentyyppisissä katoissa. Höyrynsulkumateriaalina käytetään alusrakenteeseen ja asennusolosuhteisiin nähden sopivaa: bitumipohjaisia kermejä, vähintään 0,20 mm PE-muovifoliota tai Al-monikerroslaminaattia. Höyrynsulku asennetaan tiiviisti käyttäen riittävää limitystä saumoissa sekä ylösnostoissa. Höyrynsulun vauriot on korjattava ennen lämmöneristeiden asennusta Höyrynsulku on asennettava mahdollisimman lähelle rakenteen lämmintä sisäpuolta (vähintään kolme neljäsosaa lämmöneristävyydestä on asennettava höyrysulun päälle ”kylmälle” puolelle. Tarvittaessa höyrysulun alustaksi voi asentaa 30–50 mm paksun kivivillaeristeen. Höyrysulun läpäisevät läpiviennit on tiivistettävä erityisen huolellisesti. 

Kun käytetään PAROC-kivivillaa, eristettä ei valita kantavan rakenteen mukaan. Oikea tuote valitaan paloluokan, mekaanisten ominaisuuksien ja kestävyyden perusteella. Loiviin kattoihin kohdistuu erilaisia vaatimuksia kuormitusluokkien suhteen, jotka on otettava huomioon eristeiden valinnassa.

Eristelevyjen rasitusluokat

Lämpöeristeen puristusjännitys/puristuslujuus testataan standardin EN 826 mukaisesti (10 %:n painumalla).

Rakenteen käyttötapa	Pohjakerros teräspoimulevyn päällä	Ala- ja välikerros	Pintakerros
Rasitusluokka R2: (normaali rasitus) Tavanomainen asuin- tai toimistorakennus	≥ 50 kPa PAROC ROS 50, PAROC ROB 60t	≥ 30 kPa PAROC ROS 30(g), PAROC ROL 30	≥ 50 kPa PAROC ROB 80t, PAROC ROS 50t, PAROC ROB 100gt
Rasitusluokka R3: (raskas rasitus) Tavanomainen teollisuusrakennus	≥ 50 kPa PAROC ROS 50, PAROC ROB 60t	≥ 50 kPa PAROC ROS 50(g), PAROC ROS 60(g), PAROC ROL 60	≥ 60 kPa PAROC ROB 80t,  PAROC ROB 100gt
Rasitusluokka R4: (erittäin raskas rasitus) Vaativa teollisuusrakennus	Mitoitetaan tapauskohtaisesti

Pinta- ja pohjakerroksen minimipaksuus on 30 mm. Pintakerroksen minimipaksuus on 20 mm, jos tuotteen puristuslujuus on vähintään 70 kPa. Pinta- ja pohjalevynä voidaan käyttää myös vähintään 50 mm paksuja kaksitiheyksisiä tuotteita, joiden alempi kerros vastaa ko. rasitusluokan ala- ja välikerroksen puristuslujuutta ja 20 mm pintakerroksen puristuslujuus on vähintään 70 kPa. 

 

Arvot koskevat myös pinnoitettuja ja uritettuja levyjä.

Mineraalivilla asennetaan vähintään kahteen tai kolmeen kerrokseen siten, että ylin kerros on muita kovempi ja jäykempi. Ylin kerros on myös ohuin (20–70 mm). Uritettuja levyjä on saatavana sekä pintakerros- että välikerroseristeinä, jotka asennetaan siten, että uritus on mahdollisimman lähellä eristeen pintaa (20–50 mm:n päässä yläpinnasta). Eristelevyjä käytettäessä saumat limitetään ja varmistetaan, että ne eivät muodosta ristikkomaista kuviota.

Tuulen aiheuttaman imukuorman lisäksi muutkin voimat vaikuttavat rakenteeseen. Tästä syystä eristelevyt ja kate kiinnitetään yleensä mekaanisesti kantavaan rakenteeseen. Kuhunkin alusrakenteen materiaaliin on omat kiinnikkeensä ja kiinnitysmenetelmänsä. Kermi kiinnitetään alustaan bitumilla, erityisillä mekaanisilla kiinnikkeillä tai molemmilla.

Mekaanisessa kiinnityksessä kiinnikkeet valitaan huomioiden kiinnitysalustan materiaali, kiinnitettävän kermin repäisylujuus ja väliin jäävän lämmöneristyksen paksuus sekä puristuslujuus. Mikäli kermien alla on riittävän vahva kerros joustavia rakennusmateriaaleja (esim. mineraalivillat), on käytettävä joustavia kiinnikkeitä, jotka painuvat kuormituksen alla kermin mukana (esim. askel- ja lumikuormat).

Tuuli aiheuttaa sekä tuulenpainekuormaa että imukuormaa katolle. Imukuorma on yleensä kermikatteen kannalta suurempi rasitustekijä kuin tuulenpaine. Suurimmat tuulen aiheuttamat rasitukset kohdistuvat katon nurkka-alueisiin. Siksi niissä käytetään eniten kiinnikkeitä. Reuna-alueilla ei tarvita yhtä paljon lisäkiinnitystä kuin nurkissa. Katoilla suositellaan käytettäväksi 2 kiinnikettä/m2, ellei tuulikuormalaskelma edellytä suurempaa kiinniketiheyttä. Kiinnikemäärät ja kiinniketyypit määritetään tapauskohtaisesti em. seikat huomioiden. Perusmäärällä kiinnitetään katon keskialueet.

Tarvittavat kiinnikemäärät ja –tyypit määrittelee aina suunnittelija. Kiinnikemäärä mitoitetaan yleensä kiinnike- tai katemateriaalitoimittajien laskentaohjelmilla, joissa otetaan huomioon kuormitukset, katemateriaali ja kiinnitysalusta.

Katekermi valitaan katon kallistuksen mukaan. Mitä loivempi katto, sitä tiukemmat vaatimukset katteen on täytettävä. Riittävä kallistus varmistaa hyvän ja taloudellisen lopputuloksen.
Uritetun lämmöneristerakenteen tarkoituksena on varmistaa, että katossa esiintyvä kosteus kuivuu. Kuivuminen perustuu kivivillan avoimeen kuiturakenteeseen, jossa kosteus siirtyy lämpövirran vaikutuksesta eristyksen yläosaan. Uritettujen eristeiden avulla saadaan eristekerroksen yläosaan ilmakanavisto. Räystäskoteloiden ja yhdyskanavien alipainetuulettimien kautta urituskanavistoon imeytyy kuivaa ulkoilmaa. Ilma liikkuu tuulen paineen ja suunnan vaihdellessa sekä lämpötila- ja korkeuseron vaikutuksesta.
Urituksessa liikkuva ilma lämpenee ja pystyy siten sitomaan lisää kosteutta ja kuljettamaan sen harjan ja räystäiden kanavien kautta ulos rakenteesta. Uritettua eristystä käytettäessä on erityisen tärkeää, ettei höyrynsulussa ei ole isoja ilmavuotoja, jottei eristykseen kulkeudu tarpeettomasti kosteaa sisäilmaa.

 

Tuulettuva loiva katto

Näin toimii tuulettuva katto:

1. Korvausilman saanti esim. räystäältä tai jiirin pohjalle asennetuista hormeista.
2. 50 mm villa antaa tasaisen alustan kunnolliselle höyrynsululle
3. Höyrynsulku bitumikermi, Euratex tai vastaava.
4. Uritettu lämmöneriste. Urat 20 x 30 mm, k 225 mm.
5. Kokoojakanava 100 x 20 mm tehdään työmaalla
6. Kova 20 mm pintalevy kestää työ- ja huollon aikaisen liikkumisen
7. Pintalevyyn tehdään reiät alipainetuulettimille.
8. Alipainetuulettimien kautta kosteus poistuu rakenteesta (asennetaan 6-8 m välein kokoojakanavaan).

Kivivillasta tehtyjen kattoeristeiden paloluokka on A1, mikä helpottaa myös katolla tehtävien tulitöiden järjestelyjä.

 

Liikennöidyt tasot: pihakannet ja terassit / käännetyt rakenteet

Lämmöneristettyjen pihakansien ja terassien rakenteena käytetään lähes yksinomaan käännettyä ratkaisua. Vedeneristys on lämmöneristyksen alapuolella suojassa mekaaniselta rasitukselta, lumelta sekä jäältä. Se pysyy lähes aina tasalämpöisenä sekä toimii samalla höyrynsulkuna. Paikalla valettu betonilaatta tai elementeistä tehty laattarakenne on yleensä käännetyn rakenteen alustana. Tarvittavat kallistukset tehdään betonilla valaen ennen vedeneristystä.