Innova-projekti – uusi innovatiivinen menetelmä kerrostalojen energiatehokkaaseen korjaamiseen

Renovation to passive house level with timber-frame elements in InnovaInnova-projektissa tyypillinen 1970-luvulla rakennettu kerrostalo remontoitiin täyttämään suomalaiset passiivitalovaatimukset. Remontin jälkeen talon lämmitysenergian tarve on enintään 25 kWh/m²a. Vuonna 1975 rakennettu nelikerroksinen talo sijaitsee Riihimäellä Peltosaaren alueella, ja siinä on 33 vuokra-asuntoa sekä päiväkoti.

 

Innova-projekti käynnistyi vuoden 2010 alussa, ja tavoitteena oli innostaa taloyhtiöitä parantamaan talojen energiatehokkuutta. Projektissa etsittiin innovatiivisia menetelmiä ja ratkaisuja vanhojen kerrostalojen energiatehokkuuden parannustöihin. Seuraa projektin etenemistä Innova-sivuilta >>

Riihimäkeläinen nelikerroksinen 33 asunnon vuonna 1975 valmistunut vuokratalo valittiin Innovan korjauskohteeksi elokuussa 2010. Rakennuksen alkuperäiset ulkoseinät olivat alueelle tyypillisiä betonisia sandwichelementtejä. 
 

Innova-projekti – uusi innovatiivinen menetelmä kerrostalojen energiatehokkaaseen korjaamiseen  Innova-projekti – uusi innovatiivinen menetelmä kerrostalojen energiatehokkaaseen korjaamiseen Innova-projekti – uusi innovatiivinen menetelmä kerrostalojen energiatehokkaaseen korjaamiseen
Saturnuksenkatu 2, Riihimäki: ennen muutostöitä Remontin aikana uudet seinäelementit nostettiin paikalleen nosturilla. Uudella remontointimenetelmällä talo muuntuu nopeasti passiivitaloksi.
                                                        

Innova-projekti – uusi innovatiivinen menetelmä kerrostalojen energiatehokkaaseen korjaamiseen

Innova-projekti – uusi innovatiivinen menetelmä kerrostalojen energiatehokkaaseen korjaamiseen

Korjauselementit valmistettiin tehtaalla. 

Remontissa taloon asennettiin uudet ovet ja ikkunat, parvekkeet, PAROC-kivivillaeristeet sekä uusi ilmanvaihtojärjestelmä, jossa on lämmön talteenotto. Ilmanvaihtolaitteistossa on suodattimet, ja ne ehkäisevät ongelmia, joita saattaa aiheutua pienten poistoilma- ja tuloilmamäärien sekoittumisesta pyörivässä lämmönvaihtimessa.

Talon ulkoseinät mitattiin laserskannerilla, ja elementit mitoitettiin tulosten perusteella. Ulompi betonikuori ja vanhan ulkoseinän lämmöneristys purettiin ja korvattiin pystysuuntaisilla puurunkoisilla julkisivuelementeillä. Ilmanvaihtokanavat, ikkunat ja parvekkeiden ovet samoin kuin julkisivun ensimmäinen rappauskerros oli lisätty elementteihin jo tehtaalla. Elementit kuljetettiin vaaka-asennossa ja käännettiin nosturilla. Mallielementti testattiin tehtaalla ennen valmistuksen aloittamista.

Lyhyempi työmaa-aika

Uusi korjausmenetelmä nopeuttaa rakennustöitä työmaalla. Koko rakennusvaihe valmistuu viidessä kuukaudessa, mikä on puolet muiden vastaavien samalla alueella tehtävien remonttien ajasta. Menetelmä mahdollistaa myös rakennuksen arkkitehtuurin päivittämisen.  

 Uusi julkisivu

Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas
Kimmo Lylykangas Architects website

 Innova-talo
Julkisivu maaliskuussa 2012. Kuva: Jukka Sevón, Paroc Oy Ab
Uuden julkisivun materiaalit ovat ohutrappaus PAROC FAL 1-rappausaluslamellin päälle, tähtikuvioitu sementtikuitulevy (päiväkoti) sekä puuverhous (parvekkeen taustaseinä). Talon asuntojako näkyy rapatun julkisivun kolmiulotteisessa pinnassa ja värien vaihtelussa. Arkkitehtuurisuunnittelun tavoitteena oli päivittää julkisivu, mutta kuitenkin säilyttää jotakin rakennuksen alkuperäisestä tyylistä.

Edistyksellinen korjausmenetelmä

Valittu korjausmenetelmä kehittää edelleen tekniikkaa, jota on käytetty remonttikohteissa useissa Euroopan maissa. Menetelmän toi Suomeen TES Energy Facade -tutkimusprojekti, joka toteutettiin Aalto-yliopiston, norjalaisen NTNU:n ja saksalaisen TU Münchenin yhteistyönä vuosina 2008 ja 2009 [2]. Innova-projekti on ensimmäinen, jossa menetelmää sovelletaan vanhaan rakennukseen Suomessa.

Innova-projektia tukevat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Sitra ja TEKES sekä useat teollisuuskumppanit, kuten Recair, Ensto, Lammin Ikkuna sekä Paroc projektin omistajana ja koordinoijana. VTT osallistui projektiin asiantuntijakonsulttina ja jälkiseurannan toteuttajana. Arkkitehti (SAFA) Kimmo Lylykangas vastasi arkkitehtuurisuunnittelusta ja itse ratkaisusta. Lylykangas on myös osallistunut aktiivisesti eurooppalaiseen TES-projektiin.

 

Innova-projekti – uusi innovatiivinen menetelmä kerrostalojen energiatehokkaaseen korjaamiseen 

 

 

 

 

 

Innovan rakenneratkaisu 

Rakenteen kerrokset:
- Vanha sisäkuori
- PAROC UNM 37pz, 100 mm
- Tyvek-kangas, XMW 060
- LVL-elementti, eristeenä PAROC eXtra plus, 300 mm
- Sementtipohjainen rakennuslevy
- PAROC FAL 1 -rappausaluseriste, 50–100 mm

U-arvo 0,10 W/m2K

Innova-projektissa käytetyn puuelementin
rakenne ja liittymien vanhaan rakenteeseen.

 

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen

Riihimäen pilottitalossa käytetyllä Innova-passiivitaloratkaisulla voidaan vähentää tyypillisen kohderakennuksen hiilidioksidipäästöjä jopa 75 tonnilla vuodessa, kun muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu laskennalliseksi hiilidioksidivaikutukseksi. Tämä vastaa henkilöauton päästöjä, kun sillä ajetaan 11 kertaa maailman ympäri.

Lue lisää

Innova-projektia on esitelty laajasti useissa seminaareissa Suomessa ja kansainvälisesti. 
Kimmo Lylykangas, arkkitehti SAFA

Lataa arkkitehti Kimmo Lylykankaan raportti Passiivikorjauksesta (pdf, 0,8 Mb) >>