Paroc nostaa korjausrakentamisen paloturvallisuuden kansalliselle agendalle

30 maalis 2012
Paroc nostaa korjausrakentamisen paloturvallisuuden kansalliselle agendalle - palomääräykset päivitettävä kattamaan myös korjausrakentaminen.
Korjausrakentamisessa on vaarallinen, paloturvallisuuden mentävä aukko, sillä kansalliset palomääräykset koskevat tällä hetkellä vain uudisrakentamista. Ongelmana on paloluokituskäytäntö ja korjausrakentamisprosessin erilaisuus. Kyse on ihmishengistä. Rakennusmääräykset olisikin kiireesti päivitettävä vastaamaan myös korjausrakentamisen erityispiirteitä.

Nykyisten palomääräysten oletuksena on, että ainoat ihmiset rakennustyömaalla ovat ammattirakentajia, joiden turvallisuudesta vastaa urakoitsija. Useimmiten peruskorjattavassa asuinrakennuksessa kuitenkin asuu samaan aikaan satoja ihmisiä.
Materiaalien paloluokitus puolestaan perustuu joko materiaalin omiin ominaisuuksiin tai tuotestandardiin perustuvaan paloluokitukseen valmiina rakenteena. Tästä jälkimmäisestä syntyy dilemma korjausrakentamista ajatellen, kun palavakin materiaali, eriste, voi saada hyväksytyn paloluokan palolta suojaavan kerroksen alla, kertoo Marja Jakola, Paroc Rakennuseristeiden aluejohtaja.

 

Palavat eristeet ovat ansa korjausrakentamisessa

Korjausrakentamisessa mahdollisen purkutyön lisäksi myös uusien eristeiden asentaminen voi aiheuttaa suuren turvallisuusriskin, mikäli paljastuvat tai uudet eristeet vaativat palolta suojaavan kerroksen ollakseen paloturvallisuusnäkökulmasta hyväksyttyjä. Suojaavat kerrokset asennetaan vasta aika viiveellä, jolloin asukkaat ovat jopa kuukausia vaarassa, Jakola jatkaa.
Usein rakennus myös huputetaan. Huputus lisää mahdollisessa palotilanteessa hormivaikutusta ja ennen kaikkea haittaa pelastustöitä.

Huomio myös palokuormiin

Lämpöhäviöiden (-hukan) minimoiminen on energiatehokkuuden perusta. Se tarkoittaa ensisijaisesti eristämistä ja ilmatiiveyttä. Energiatehokkuuden kasvaessa lisääntyy luonnollisesti myös eristeiden määrä ja siten palokuorma. Eri tuotteiden vapauttamissa energioissa on valtavat erot: nykyisillä U-arvovaatimuksilla (ulkoseinä 0,17 W/m2K) PAROC-kivivillan palokuorma seinäneliöllä on 19,5 MJ/m2, kun PUR-eristeillä se on yli 4-kertainen (84 MJ/m2) ja EPS-eristeillä lähes 9-kertainen (168 MJ/m2). Suunnittelijan tekemillä materiaalivalinnoilla on suuri merkitys ihmishenkinen kannalta, eikä sitä valintaa ohjaa lainsäädäntö, päinvastoin, se johtaa harhaan.


Korjausrakentamisen kasvaessa riski lisääntyy

Asia on ajankohtainen juuri nyt. Suomen asuinrakennuskannassa pesii valtava julkisivukorjausten tarve, kun 60- - 80-luvulla rakennettujen elementtitalojen julkisivut rapistuvat korjauskuntoon. Julkisivuremontin yhteydessä on järkevää parantaa myös rakenteen energiatehokkuutta; tätä vaatii myös Ympäristöministeriössä valmisteilla olevat korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset. Nykyiset korjausrakentamismenetelmät mahdollistavat julkisivuremonttien suorittamisen ilman että rakennus tyhjennetään asukkaista remontin ajaksi. Tämä on edullista rakennuksen omistajalle ja myös asukkaiden kannalta vaivattominta. Parocin mielestä korjausrakentaminen vaatii omat palomääräyksensä, joissa tulee huomioida rakennuksen normaali käyttö asuintarkoitukseen korjausprosessin aikana. Julkisivukorjauksissa käytettävien materiaalien palovaatimukset tulee perustua vain materiaalien omiin palo-ominaisuuksiin.